Julkaisut

Poliitikkojen on toimittava nyt – pienemmät kalastuskiintiöt voivat pelastaa silakan.
Ruotsissa heräsi huoli, kun Norrlannin rannikon pienkalastajien saaliit vähenivät rajusti ja paikalliset jalostustamot joutuivat sulkemaan toimintansa. Valitettavasti Itämeren kalakantojen kehitys ei ole saanut Suomessa samanlaista huomiota.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on julkaissut Itämeren kalastukseen 2023 liittyvän tieteellisen neuvonantonsa. Neuvonanto toimii pohjana ensi vuoden kalastuskiintiöneuvotteluille ja EU:n komission kiintiöehdotukselle, jota käsitellään ministerineuvostossa myöhemmin tänä syksynä.

Silakka – ruokaa minkeille vai ihmisille?
Silli ja silakka ovat historiallisesti olleet peruselintarvikkeita koko Itämeren rannikon asukkaille. Viime vuosikymmeninä laajamittainen kalastus on iskenyt Itämereen kovaa. Miksi priorisoimme niin väärin?

Päättäjien on toimittava välittömästi Itämeren kalakantojen suojelemiseksi.
Itämeren kalakannat ovat heikentymässä. Turska on jo lähes kadonnut. Sillin ja silakan määrä vähenee nopeasti, ja yksilöt ovat pienempiä sekä saavuttavat sukukypsyyden aiempaa nuorempina.

Kalastuspolitiikassa monia porsaanreikiä
Uhatut kalakannat ovat yksi Itämeren vakavimmista ympäristöongelmista. Turskakanta on romahtanut, silli on vähentynyt dramaattisesti ja useat muut tärkeät kalakannat ovat uhattuina. Kuinka tämä on mahdollista?

Kalastuksesta ja Itämeren kalakantojen kehityksestä puhutaan paljon, mutta mikä on totta? Tässä BalticWaters vastaa keskustelun yleisiin väittämiin.

Sillin ja silakan merkitystä Itämerelle ja Ruotsille on vaikea yliarvioida. Silli on ehkä yksi Itämeren ekosysteemin tärkeimmistä lajeista. Se on ravintopohja kaloille, nisäkkäille ja linnuille ja myös yksi taloudellisesti tärkeimmistä lajeista.